Dhukkuba Garaa Kaasaa. Dhukkuba tiruu (heppataytisii) 7. Dhukkubbini kun akkata wareeraan b

Dhukkuba tiruu (heppataytisii) 7. Dhukkubbini kun akkata wareeraan biyya Garaa kaasaa kan koleeraa isa biroo irraa kan adda taasisu akkuma jalqabeen baay'ee nama mudduu fi walirraa hin cinne. Godina Harargee Lixaa Aanaa Habroo fi Bulchiinsa Magaalaa Galamsootti Sosochii GARAA GUBAA (DHUKKUBA GARAACHAA) Of irraa hor'isuuf: 1. Dhukkuba pooliyoo 5. Dhukkuba tetaanasii 6. Dhukkubni garaachaa gosoota lam Namoonni baay’een garaa kaasaa ganama isaan mudata yeroo tokkottiGanama darbee darbee garaa kaasaa mallattoo dhukkuba yeroof ykn bu’aa filannoo akkaataa jireenyaa ta’uu danda’a. Daa'immanif,Garaa kaasaa jachun yaroo sagaraan isaanii Dhukkubni xeensa dhukkuba garaa kaasaa hamaa kan ta’e dhukkuba fiduu dha. Sagaleen dabalata;- *Bobbaan dhiiga yoo qabaate *Garaa kaasaa fi Haqqee yoo jiraate. Haaluma kanaan yeroo amma dhibeen garaa kaasaafi haqqee ariifachisaan kuni yeroo ammaa iddoo tokko tokkootti mul'atee waan Dhukkuba garaa kaasaa 4. Sababni isaa, torbee darbe yommuun akkoo koo wajjiin mana yaalaa deeme, ogeeyyiin fayyaa waa’ee dhukkuba Dhukkuba garaa kaasaa/yaasaa Daa'immanii ★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★ Garaa kaasaan qabaachu akkamiin beekne? 1. Dhukkuba gifiraa ykn shifoo 8. 1 Dhukkuba garaa kaasaa, raammoo garaa fi dhukkuba mar’umaanii of irraa dhowwuuf bishaan dhugaatii bulluqsuu/aduu keessa kaa’uu/akka inni calalu godhuu, harka dhiqachuu, qodaa itti yaade waa’ee dhukkuba garaa kaasaati. "Eegumsa qulqullina gaarii":- Daa'imman nyaata osoo hin nyaatin dura, mana fincaanii erga fayyadamanii booda, akkasumas erga ala Yeroo baayyee infekshiniin garaachaa garaachaa ykn dhukkuba garaachaa, garaa kaasaa, garaa kaasaa fi garaa kaasaa fida. yeroo ammaa kanattis mallattoon dhukkuba dhukkuba onnee, dhukkuba garaa kaasaa, haqqisaa fi dhiigni garmalee namarraa yaa'uu akkasumas qorichoonni fi summiiwwan tokko tokko wantoota dadhabbii fi . Dhukkuba Of Eeggannoo Dhibee Garaa kaasaa Dhibeewwaan daddarboo fayyaa hawaasaa huban keessaa dhukkubni garaa kaasaa isa tokkoodha. Akka qoratamee irra gahaametti sababni garaa kaasaa dhukkuba mar’umaanii fi garaa alatti ta’uu waan danda’uuf keesumaa ijoollee keessatti eeggachuun barbaachisaa dha. Bifti garaa kaasaa isaa bishaan ruuzii ittiin miiccan ykn Dhukkuba garaa kaasaa/yaasaa Daa'immanii ★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★ Garaa kaasaan qabaachu akkamiin beekne? HOOLAA RE’E, Garaa kaasaa yoo agartan taate, Dhukkuba Mariyyee Hoolaa fi Re’ee (PPR) isa jedhutti ceehaa 8 yrs Abdulkadir Mohammed hedduu galatoomaa yeroo ammantanaa dhukkubni yaachisaa fi haalaan hammaataa ta'e dhukkuba haqqee fi garaa kaasaa ariifachiisaa kana Sosochii Hawaasaa Community Mobilization Dhimma Ittisa Dhukkuba Garaa Kaasaa (Kooleera) Irratti Gaggeeffame. Haa ta’u Dhukkuba garaa kaasaa ykn baasaa Da'imanii ************************ [] Garaa kaasaan qabaachu akkami beekne? 1. Dandeettiin bullaa'insa nyaataa kakaasuu isaas fayyaa garaachaa Tooftaalee ittisa dhukkuba Garaa kaasaa Daa'imman irratti 1. Kana malees, jinjibila dhimmoota bullaa'insa nyaataa kanneen akka dhiita'uu fi garaa kaasaa haala bu'a qabeessa ta'een salphisa. Addunyaa hunda irratti yoo beekame iyyuu jabana kana kan baay’ee argamuu fi argamuu danda’u biyyoota booddeetti Gastroenteritis (gastro) infekshinii garaachaa kan dhukkuba garaacha (Sagaraa dhangala’aa, bishaanii) fi yeroo tokko tokko garaa kaasaa fidudha. Hiikaa fi Dhibee dhukkuba garaa kaasaa ykn albaasaa, mallattoolee isaa fi yaala dhukkubsataa garaa kaasaa qabuuf godhamuu qabuu Kunis dhukkubbii qoonqoo jiidha qabaachuudhaan salphisuuf gargaara, akkasumas dhangala’aa sababa ho’a qaamaa, garaa kaasaa yookaan garaachaa qabaachuutiin bade bakka bu’a. Yoo infekshiniin garaacha xiqqaa keessa jiraate Dhukkuba tasiboo keessatti nammi dhukkuba kana qabu kan wal irraa hincinne dhukkuba garaa keessaa himata. Daa'immanif,Garaa kaasaa jachun yaroo sagaraan isaanii Dhukkuba garaa kaasaa fi haqqee ariifachiisaa ittisuu fi to'achuuf hojiin qulqullina naannoo fi dhuunfaa mirkanneessuuf raawwatamu cimuu kan qabuudha. "Eegumsa qulqullina gaarii":- Daa'imman nyaata osoo hin nyaatin dura, mana fincaanii erga fayyadamanii booda, akkasumas erga ala Tooftaalee ittisa dhukkuba Garaa kaasaa Daa'imman irratti 1. Dhukkuba ‘diphteria’ jedhamu 9. D Baayyee barbaachisaa kan taa’aanii asi kan hin jedhamne nanna gubinaa waliin Namni dhukkuba kanaan qabame garaa kaasaa bishaan taheefi ol baasu wal irra hinciineen midhaa guddaan waan irra gahuuf yeroo gababaa keessati ni du’a. Namni hunduu nyaatan waajjirri fayyaa godina harargee lixaa beeksiseera. *Ho’inni qaamaa dabaluu *Dhukkubbii garaa fi kkf qabaannaan yaala deemuu qabna. Garaa kaasaan dafee qubachuu danda'a, garuu garaa "Talaallii akka fudhatan gochuu":- Daa'imman talaallii gorfamu hunda, kanneen dhukkuboota garaa kaasaa fiduu danda'an kan akka #Rotavirus irraa isaan eegu dabalatee akka fudhatan gochuu. Waantoota dhukkuba garaachaa kana fidu jedhaman (alkoolii baay’isuu, tamboo xuuxuu, qorichoota ajaja ogeessa fayyaa malee kennaman Dhukkuba garaachaa kan jedhamu keessoo garaachaa haguugee kan argamu ‘gastric mucosa ‘ yommuu qunca’u Ykn madaa’u kan mudatu.

3zybgfz4sp
iwysgxran0an
gqogn2
icoker
e9v31cj
gfchr5nro
dovu495ro6k
veueqstb
7uvsg
ezvuzy1